Taidetaan siis mennä tuossa luvussa jälkien suhteen. Jäljet 8, 9 ja 10 olivat peräkkäisinä päivinä. Kaksi ekaa jälkeä oli sellaiset 300 askelta ja vika oli sitten alle 200 askelta. Nämä meni kohtuu hyvin, ainoastaan sitä pään nostelua välillä, mikä nyt ehkö johtuu siitä nielutulehduksesta. Ajaa kuitenkin keskittyneesti. Noiden jälkien jälkeen on ajettu vain lyhyitä jälkiä. Pari ajoin vielä ennen leiriä. Leirillä ajettiin kaksi jälkeä ja nyt tehtiin aika lyhyet (korkeintaan 100 askelta). Otettiin käyttöön uusi ruoka jäljelle ja lopetettiin jälki ilman loppupalkkaa. Nyt kun Raisalle on opetettu rauhassa jäljen ajo löysällä liinalla, niin nyt tehtiin vähän viettiä ottamalla tuntumaa. Pidin hiukan vastaan kun pyrki seuraavalle askeleelle ja rauha tuli syödessä eli vastus pieneni. Näin tehty nyt kolme viimeistä jälkeä eli leirin jälkeen olen ehtinyt vain yhden jäljen tekemään. Nyt mennään näin jokunen jälki ja katsotaan sitten taas vähän löysää liinaa. Asenne on nyt sellainen parempi eli keskittymiskykyinen yhä edelleen, mutta voimakkaampi asenne. Sitten kun löytyy vielä se balanssi. On tää jäljen kouluttaminenkin nykyisellään haastavaa, kun on selkeä mielikuva miten sen koiran haluaa menevän ja miten siihen lopputulokseen päästään . No, mutta jäljestäminen on silti hauskaa. Käytiin muuten multapellollakin Raisan kanssa ja hyvin kynti nenä mullassa . Jatkamme jäljen treenausta piakkoin, kun treenausta ei kielletty kokonaan antibioottikuurin ajaksi.