Aamulla kirpeässä pakkasessa kävimme jäähallin parkkiksessa ottamassa nopeat tottikset. Näillä pakkasilla ei vain häiriötä saatu eli ei koululaisia. Nopeaan tempoon siis haukkuja ja seuraamista. Meni oikein hyvin rutiinilla.

 Tämän päivän muut tekemiset sitten jäi, kun nämä tiistait näköjään on meidän viikon painajaispäiviä. Jos viikko sitten syötiin purkkaa, niin nyt syötiin omia nappuloita...siis urakalla! Aina kun Raisa nukkuu ja poistun hetkeksi paikalta, niin alkaa tapahtua. Menimme Tinkan kanssa yläkertaan ja puhuin puhelimessa enkä kuullut alhaalta mitään. Kun alakertaan menin, niin Raisan ruokasäkki oli revittynä lattialla ja pohjalla oli enää pari desiä nappuloita. Ei siellä enää paljon muutenkaan ollut, mutta luulisin että vajaa puoli kiloa on ehtinyt niitä napsimaan. Vatsa oli piukea ja entäs sitten kun ne vielä turpoaa . Valitettavasti Raisa sai luopua osasta nappuloista ja heitin suolapallukan kitusiin. Ei kauaa mennyt, kun Raisa luovutti nappuloita takaisin parin kourallisen verran. Sitten jäin seurailemaan tilannetta ja koirakin vaikutti vähemmän ähkyltä, vielä kun tyhjensi toisestakin päästä tavaraa . Ruokaa ei saanut enää tänään ja onkin köllötellyt kyljellään pitkin iltaa ja maha on vieläkin ollut vähän täynnä muttei piukea. Olisihan Raisa mielellään vielä syönytkin, mutta päätin vetää varman päälle ja jätin iltaruuankin antamatta. En tajua kuinka se on säkin sieltä kaapista saanut vai oliko siitä kenties jäänyt kulma oven väliin mistä on saanut vedettyä vai mitä. Joka tapauksessa hiljaa on toiminut tai sitten keskityin liikaa puhelimessa puhumiseen . Raisalle alkaa taas tallipäivät, johan se on parina päivänä ollutkin enemmän sisällä.