No niin on Raisa ollut kuin oma itsensä taas tänään ja talli kutsui, kun alkoi olla sellainen meno keittiössä, että lautanenkin jo hajosi (nostelee kaikkea pöydiltä, eikä hajonnut lautanen ollut ruokalautanen). Aamulla olen ollut eläinlääkärin kanssa vielä yhteyksissä ja hänkin totesi oireiden sopivan paremmin tähän ksylitolin syöntiin kuin epilepsiaan. Epilepsia harvemmin paranee syömällä . Kyseessä EI siis ole epilepsia epäily, vaikka se tulikin esille kun ei ollut tietoa vielä purkan syönnistä siinä vaiheessa kun tapahtumat alkoivat. Epilepsia harvemmin saa aikaan hirmuista ruuan himoa, että verensokerin saa nousemaan.

Miksi Raisa sitten ehti virota kun päästiin eläinlääkäriin, saattaa johtua siitä että se pääsi syöksymään Giran kupille juuri ennen kuin tapahtumat alkoivat. Annoin Giralle päiväruuan (saa kolmesti päivässä ruokansa) ja Raisa oli tässä vaiheessa eteisessä, kun olin lähdössä sitä ruokkimaan muualle. Ovesta kun yritin livahtaa, niin Raisa pääsi tunkeutumaan väkisin ohitseni ja syöksymään Giran kupille, Giran vastalauseista huolimatta (ilmeisesti Raisan ikenessä oleva pieni reikä on Giran vastustelusta). Ihmettelin kyllä kun on tähän asti kunnioittanut nimenomaan Giraa vaikkeivat samoissa tiloissa syökään. Raisa ehti muutaman haukkauksen ruokaa vetämään Giran rähjätessä ja ilmeisesti myös purressa ennenkuin ehdin väliin. Tämän jälkeen alkoi sitten tämä huonovointisuus ja selkeästi koira oli vetelä ja sitten vain kaatuili kun lihakset olivat niin vetelät. Kannoin sen vielä autoonkin, kun lähdimme eläinlääkäriin, vaikka oli kävellyt itse eteiseen ja vain istui siellä tai kaivoi mattoa vähän kuin olisi meinannut oksentaa. Matkalla Raisa virkistyi vähän eli Giralta varastettu ruoka ehti nostaa verensokeria ja tuli ehkä juurikin oikeaan aikaan kun pahimmat oireet olivat alkamassa. Samoin vastaanotolla Raisa pongasi heti koirankeksipurkin ja yritti havitella sinne (tässä vaiheessa en tietenkään pitänyt tätä mitenkään ihmeenä Raisan varastelemiseen tottuneena). Keksejä sai eläinlääkärillä ja se nosti jälleen verensokeria. Mun mielestä Raisa ei vieläkään ollut oma itsensä, vaikka eläinlääkäri oli sitä mieltä että on jo ihan kunnossa (tunnen koirani ja tiedän milloin se on ok). Kotona kun sai kunnon ruuan niin jo oli oma touhukas itsensä. Tuon jälkeen ei tila muuttunut, tosin sai sokeria ja ruokaa useamman kerran myös yöllä. Tänään vissiin ollut vähän sokerihumala päällä, kun on ollut taas vauhtia. Verensokerin mittaukseen en tänään ole vienyt, kun Raisa on ollut täysin oma itsensä ellei jopa pahempi. Selvisimme siis säikähdyksellä ja tällä erää ehkä varastaminen Giralta koitui Raisan onneksi eikä verensokeri ehtinyt laskea nollille asti juuri kun pahin lasku oli tapahtumassa. Samoin pelastus oli, että ne purkat oli noita "laimeampia" versioita eikä niitä ollut enää paljon. Tosin en tiedä mitä kaikkea tämän kanssa vielä voi tapahtua, kun keksii kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Tutit ja purkat on olleet mun pahin painajainen tässä huushollissa ja yrittänyt niitä varjella, mutta.... nyt on molempia mennyt kitusiin. Tutti ei onneksi kokonaisena vaan kärki syötynä. Katsotaan milloin joudutaan mahan tyhjennys leikkaukseen tätä menoa .